Keuruun Metallityöväen ammattiosaston syntysanat lausuttiin Keuruun Työväentalolla 3. päivänä syyskuuta 1945. Paikalla oli tuolloin 22 metallimiestä, jotka olivat sitä mieltä, että metallimiesten oikeuksia työelämässä puolustaa parhaiten oman alan ammattiosasto. Mukana perustavassa kokouksessa oli myös ”piirijärjestäjä” K. Kautio, joka myös kannusti perustamaan paikkakunnalle Ammatillisen Paikallisjärjestön.
Ammattiosaston nimeksi sovittiin Keuruun Metallityöväen ammattiosasto. Tämä nimi osastolla on säilynyt perustamisesta asti. Nimeen on myöhemmin lisätty myös järjestön numero.
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tuli valituksi Tauno Liljeroos ja sihteeriksi Martti Uusmies.
Toimikunnan koko oli tuolloin 4 vakinaista sekä kaksi varajäsentä.
Toimikuntaan kuuluivat:
Martti Uusmies
Yrjö Hänninen
Jalmari Rantanen
Toivo Putkonen
varajäs. Teofilus Viitanen
E. Mustonen
Yhdistyksen huvitoimikuntaan kuului jopa 10 jäsentä, mutta huvitoimikunnalla olikin varojen hankkijana keskeinen ja tärkeä tehtävä. Jäsenmaksuista ei nimittäin järjestölle kovin suuria summia kertynyt; viikkomaksu oli 3 mk/jäsen. Toimihenkilöille ei korvauksia maksettu ja päätös tästä kuului seuraavasti: ”11§ Toimitsijain palkkiosta päätettäessä kokous yksimielisesti hyväksyi, ettei mitään palkkioita makseta vaan kaikkinainen toiminta osaston hyväksi perustuu asianharrastuksesta yhteisen edun nimessä.”
Näin siis aloitettiin ja perustava kokous päätettiin komeasti yhteisesti laulettuun työväen marssiin.
Näin alkoi metalliammattiosaston pitkä työsarka metallimiesten etujärjestönä. Osaston toiminta alkaa noudatella normaalia järjestötoiminnan mallia, joskin pöytäkirjoista voidaan todeta, että metallimiehet ovat varsin ennakkoluulottomasti olleet edelläkävijöitä monissa järjestötoiminnan asioissa. Mm. aloite APJ:n perustamiseksi on lähetetty metallin kokouksen päätöksen perusteella.
Myös kulttuurin alalla on pitkät perinteet, sillä jo syksyllä 1945 on osastoon perustettu laulukvartetti, johtajanaan Birger Elomaa. Millainen laulukvartetin myöhempi toiminta on ollut, ei valitettavasti käy pöytäkirjoista ilmi.
Myös oma opintokerho on perustettu osastoon jo syksyllä 1945. Samalla on päätetty myös liittyä APJ:n opintokerhoon.
Tarttumista ajankohtaisiin kiinnostaviin kysymyksiin ei myöskään ole arkailtu, sillä osaston kuukausikokouksissa on ollut tapana keskustella toimikunnan jäsenten vuorollaan laatimien alustusten pohjalta. Ensimmäisen alustuksen on laatinut Tauno Liljeroos aiheesta ”Ammatillinen järjestäytyminen ja sen vaikutus työntekijän aseman parantamiseksi”. Pöytäkirja kertoo keskustelun olleen vilkasta.
SAK:n ”järjestäjä K. Kautio” vieraili alkuaikoina kokouksissa ahkerasti, myöhemmin myös tov. Knuutinen.
Myös urheilutoimikunta näyttää 1946 osastoon valitun, mutta sen toiminnasta eivät myöhemmät pöytäkirjat kerro. Osastossa on keskusteltu myös työväen yhteisen ohjelmakeskuksen perustamisesta, joten aloitekyvyn puutteesta ei sen ajan järjestöväkeä voi moittia.
1946 lähtien toiminta näyttää vakiintuneen, ehkä innostuksen hehku on hieman laantunut ja toimikunta tuntee oman rajallisuutensa. Kokouksissa käy 10-17 jäsentä, mutta koko jäsenmäärä ei ole tiedossa. Sekä toimikunnan että huvitoimikunnan toimintakertomukset ovat hyvin ja kauniilla käsialalla laaditut. Suuriakaan kysymyksiä ei kaihdettu, sen osoittaa pöytäkirja 16.12.1946 7§ ”Keskusteltiin yleismaailmallisista kysymyksistä, ei päätöksiä”.
1947 Toiminta jatkuu edellisen vuoden tavoin, vaikka työpaikkakohtaiset asiat näyttävät lisääntyneen, kuten kannanotto erään yrityksen toimitusjohtajan ”esiintymisestä ja käyttäytymisestä alaisiaan työläisiä kohtaan”. Esillä on myös muita työpaikkakohtaisia ongelmia, kuten kysymyksiä työpuvuista, päivärahojen maksamisesta ym. Lisäksi on puhetta Pioneerivarikon lopettamisesta!
1948 Toiminta on edellisen kaltaista. Jäsenmääräksi ilmoitetaan 27. Huomattavaa on, että jo tuolloin kiinnitettiin vakavaa huomiota työsuojeluun, kun yleisesti puhuttiin vain työturvallisuudesta. Pöytäkirjassa kiinnitetään huomiota sähkölinjan rakentamiseen liittyviin ongelmiin. Vuodelta -48 on pöytäkirjan liitteenä erittäin hienot toimintakertomukset.
1949 Jäsenmäärä on ilmeisesti aika pieni, koska osaston kokouksessa on ainoastaan 6 jäsentä paikalla.
1950 Jäsenmääräksi ilmoitetaan 16 jäsentä. Samana vuonna huvitoimikunta lakkautetaan. Metallin työpaikoilla on lakkoja ja niihin liittyen myös kiistoja työoikeuksista.
1951 Osaston koko jäsenmäärä on 13, mutta se ei tunnu toimintaa rajoittavan, koska osasto pitää mm. hiihtokilpailut.
1952 ja 1953 on metallin työpaikoilla synkeät näkymät ja osaston toiminta rajoittuu lähinnä yhteydenpitoon jäsenten ja liiton johdon välillä.
1954 Keskustellaan vilkkaasti urakkapalkkaukseen siirtymisestä ja sen aiheuttamista ongelmista, teemana ”Urakkapalkkauksen vaikutus ansiotason kohottajana”. Toimintakertomuksessa tosin todetaan apeasti, ettei toimintaa varsinaisessa mielessä ole ollut.
1955 Tuon ajan tärkeimpiä keskustelukysymyksiä oli, miten saadaan lauantain työaika kesäaikana päättymään jo klo 12.00.
1956 ja 1957 ovat hiljaiselon aikoja, joskin koko osaston toiminta laitetaan vaakalaudalle ja osasto esittääkin voimakasta kritiikkiä liiton toimintaa kohtaan.
1958 Osaston kaikki 5 jäsentä kokoontuvat pohtimaan jatkaako toimintaa vai lopettaako. Päätöksiä lopettamisesta ei kuitenkaan tehdä.
Vuodelta 1959 on olemassa joitakin pöytäkirjoja, mutta muutaman vuoden tauko osaston toiminnassa on ilmeisesti ollut, kunnes 1964 huhtikuussa 8 osaston jäsentä sekä järjestäjät Knuutinen ja Savolainen kokoontuvat päättämään toiminnan uudelleen käynnistämisestä.
Kokous järjestäytyy ja puheenjohtajaksi valitaan Olavi Koivunen, joka luotsaakin metallimiehiä seuraavat 8 vuotta. Alkaa ”Koivusen kausi”.
Ensimmäiset 5 vuotta tuota kautta eivät olleet helppoja; osaston koko jäsenmäärä on välillä vain 4 jäsentä! Erinomaisella sitkeydellä osasto kuitenkin pidettiin toiminnassa syvät lamavuodet, kunnes 1970 hyvän työpaikkakehityksen myötä osaston jäsenmäärä alkaa kasvaa ja toiminta viritä.
1971 Osaston jäsenmäärä on kasvanut lähelle sataa ja osastossa viritellään jälleen myös opintokerhoa.
1972 Noususuhdanteen vaikutukset ovat näkyvissä, kun osaston vuosikokouksessa on läsnä 37 jäsentä.
1973 Osasto on vaurastunut ja tehdään päätös, että toimihenkilöille puheenjohtajaa lukuun ottamatta aletaan maksaa korvausta tehtävän hoidosta.
1974 Toiminta jatkuu normaaliin tapaan. Maininnan arvoista on, että toimikunta toimii erittäin aktiivisesti
1975 Toimikunnan kokoontuminen päätetään tehdä säännölliseksi ja kokouspäiväksi päätetään kunkin kuukauden toinen tiistai. Samalla päätetään, että myös puheenjohtajan tehtävistä maksetaan jatkossa korvaus. Lokakuulla koetaan merkittävä jäsenmäärän lisäys, kun autokorjaamoväki siirtyy AKT:sta Metalliliittoon.
1976 Laskusuhdanne alkaa ruhjoa metallin työpaikkoja ja konkursseja koetaan useita. Osaston talous on kuitenkin vielä hyvä, kiitos lihavien vuosien.
Tehdään ilmansuojeluun liittyvä päätös: osaston kokouksissa ei polteta tupakkaa! Osaston toimikunta käy tutustumassa kurssikeskus Murikkaan sekä lahjoittaa teoksen Murikan kirjastoon. Toimikunta tekee myös esityksiä ja käy neuvotteluja kunnan edustajien kanssa työllisyyskysymyksistä.
Tehdään päätökset muistaa työntekijöitä heidän 50- ja 60-vuotispäivinään. Osaston työväenlehtituki alkaa.
1977 Metallin työpaikkojen vähentyminen jatkuu. Lama alkaa saavuttaa aallonpohjan.
1978 Työllisyysnäkymät ovat edelleen epävarmat. Toiminta kuitenkin jatkuu aktiivisena. Vakuutusvastaavat aloittavat työnsä ja osastolle painatetaan oma lehtiseteli. Myös yhteiset teatterimatkat alkavat. Liitolta anotaan oikeusapua. E-liikkeen jäsenhankintakampanja alkaa.
1979 Hidas elpyminen työpaikkakehityksessä alkaa. Toimikunta aloittaa vierailut eri työpaikoilla. Puheenjohtajalle ja sihteerille hankitaan asianmukaiset asiakirjasalkut. Kaksi osaston jäsentä haastetaan oikeuteen työnantajan taholta heidän vaadittuaan kahden kuukauden palkkarästejä.
1980 Metallialan työpaikkoja tulee ja menee, mutta määrä pysyy kuitenkin lähes vakiona. Osasto panostaa virkistystoimintaan; järjestetään matka Tukholmaan sekä jäseniä lähtee ensimmäisen kerran Kunto- ja Virkistyslomalle. Koulutuksen tehostamiseksi luvataan Murikkaan lähteville opiskelijoille taloudellista tukea eli piiskarahaa. Osastolle saadaan oma lippu, joka vihitään käyttöön 29.4. Metsurien työtaistelua tuetaan huomattavalla summalla. Osasto saa työtuomioistuimessa huomattavan sakon. Edellisenä vuonna jäseniä vastaan nostettu oikeusjuttu voitetaan.
1981 Toimikunnan vierailut työpaikoilla jatkuvat. Kotimaan matkailua pyritään käynnistämään ja kirjoitettu toimintasuunnitelma otetaan käyttöön. Liitolta pyydetään jälleen oikeusapua, mutta sen saaminen koetaan vaikeaksi. Osastosta joudutaan erottamaan jäsen, syynä lakonalaiseen työhön osallistuminen.
1982 Toiminta on ollut suhteellisen vakaata, vuoden aikana ei ollut mitään erityisongelmia. Jäsenmääräksi mainitaan 187.
1983 Liittokokousvuosi. Suunniteltiin Tallinnan matkaa, joka ei kuitenkaan onnistunut. Oikeusapua tarvittiin jälleen, kysymyksessä oli erään pääluottamusmiehen työsuhteen purkaminen haetun tuntuisin perustein. Oikeusavun saaminen Liitolta on jälleen erittäin vaikeaa.
1984 Osasto markkinoi aktiivisesti Kansan vakuutuksia ja samalla valitaan myös osastolle vakuutusvastaava. Auto- ja konekorjaamoalalla oli lakko, joka alkoi 16.4. ja päättyi 4.6. Lakkoon kuulumattomilta osaston jäseniltä kerättiin 40 mk:n suuruinen ”lakkovero”. Autotalo oy:n pääluottamusmiehen irtisanominen on esillä kihlakunnanoikeudessa.
1985 Osaston juhlavuosi. Osaston perustamisesta on kulunut 40 vuotta. Juhlat pidettiin 14.3. Ravintola Tarhiansuussa. Osaston pitkäaikainen puheenjohtaja, Pekka Mäkinen, lopettaa puheenjohtajakautensa yhdeksän vuoden uurastuksen jälkeen ja jättää hyvin hoidetun osaston seuraajalleen.
1986 Uutena puheenjohtajana aloittaa entinen sihteeri Pekka Tirkkonen. Toimikunnan vahvuus pudotetaan kahdestatoista kahdeksaan. Toimikunnan kokoontumispaikaksi saadaan tilat Työväentalon yläkerrasta. Tähän saakka kokoukset on pidetty missä milloinkin. Samalla saadaan myös lukollinen säilytystila osaston papereita ja muuta omaisuutta varten.
1987 Liittokokousvuosi. Osaston puheenjohtaja valittiin liittokokousedustajaksi. Osaston perustajajäsen ja aktiivivaikuttaja Teofilus Viitanen kuoli.
1988 Normaalia yhdistystoimintaa, vuoden aikana ei ollut erityisiä tapahtumia.
1989 Kaapelitehdas Rekalla pidetään yhden päivän työnseisaus palkkaerimielisyyksien vuoksi. Osastossa tehdään uusinvestointeja helpottamaan sihteerin tekstinkäsittelytöitä. Muuten toiminta on normaalia järjestötoimintaa.
1990 Autotalo OY ajautuu konkurssiin. Osaston puheenjohtaja käy Murikassa kuukauden kurssilla. Toimikunnan vahvuus pudotetaan kahdeksasta kuuteen jäseneen päätösvaltaisuusongelmien takia.
1991 Liittokokousvuosi. Osastolla oli vaaleissa kaksi ehdokasta, Pekka Tirkkonen ja Urpo Jokipalo, joista Tirkkonen valittiin varaedustajaksi. Metalliliiton järjestämässä valtakunnallisessa jäsenistön aktivoimiskampanjassa osasto voitti yhden ruotsinmatkan osaston äänestysprosentin noustua peräti 3 prosenttiyksikköä. Matkalle lähti Urpo Jokipalo.
1992 Puheenjohtaja Pekka Tirkkonen oli ehdolla kunnallisvaaleissa ja tuli valituksi kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä. Osasto järjesti historiansa ensimmäisen opintomatkan. Se tehtiin laivalla Naantalista Kapelskäriin. Matkalle osallistui 16 osaston jäsentä. Seminaari käsitteli aihetta ”Miten tehostan ammattiosaston toimintaa”.
Osasto lähetti kirjallisen paheksuntansa eräälle työnantajalle, joka oli suorittanut laittoman irtisanomisen ja rikkonut työsopimuslakia.
1993 Puheenjohtaja Pekka Tirkkonen kävi kurssikeskus Murikassa Perusoppijaksolla, ns. Kolmen kuukauden kurssilla. Osasto osallistui KTV:n ja lastulevytyöntekijäin paikallisosastojen kanssa lastenteatteriesityksen järjestelyihin. Tehtiin tutustumismatka Murikkaan, joskin matkalla oli vähänlaisesti osanottajia.
1994 Päätettiin tukea jäsenistön virkistys- ja urheilutoimintaa maksamalla yksi käyntikerta viikossa Keuruun uimahallin voimailusalilla ja uimahallissa. Vuosi kului muuten normaalin järjestötoiminnan puitteissa.
1995 Osaston 50-vuotisjuhlavuosi, jota juhlistetaan pienimuotoisesti leirikeskus Pöyhölässä syyskuussa. Osaston toimikuntaan ja erityisesti puheenjohtajan paikalle on vaikeuksia löytää toimijoita. Tämä asettaa jopa osaston toiminnan jatkumisen vaakalaudalle.
Järjestetään Vaasan ja Keski-Suomen piirien yhteiset, suositut retkeily- ja talvipäivät.
1996 Tärkein tapahtuma oli kevään liittokokousvaalit. Kiertävä vaalitoimikunta vieraili suurimmilla työpaikoilla. Osaston jäsenet osallistuivat harvinaisen runsaasti mm. Murikan kursseille ja koulutuksiin. Osaston jäsenmääräksi mainitaan pöytäkirjoissa noin 200 henkeä.
1997 Toimihenkilöstössä puhaltavat muutoksen tuulet; koko toimikunta vaihtuu kertarysäyksellä. Samalla osaston jäsenmäärä kasvaa lähes ennätyslukemiin, jäsenmääräksi ilmoitetaan 223 henkilöä. Osastolle hankitaan oma tietokone.
1998 Osaston jäsenmäärä jatkaa kasvuaan, uusiksi ennätyslukemiksi kirjataan 238 jäsentä. Tästä huolimatta uusien, nuorten jäsenten saaminen mukaan aktiiviseen toimintaan koetaan vaikeaksi. Järjestetään retkeilypäivä Murikassa, myös puheenjohtaja osallistuu kuukauden mittaiseen koulutukseen Murikassa.
1999 Metalliliiton 100 v. juhlavuosi. Osallistutaan liiton juhlaan sekä Helsingissä että Vaasassa. Muutoin osaston toiminta jatkuu entiseen tapaan, tosin laskeva kokousaktiivisuus ja jopa puheenjohtajan poissaolot huolettavat toimikunnan jäseniä.
2000 Osaston kokouksien osallistumisaktiivisuus kasvaa huomattavasti, vaikka puheenjohtajan toimintaa pidetään välillä erikoisena. Osaston kirjanpito annetaan tilitoimisto Alvoitetulle. Syyskuussa joudutaan pitämään ylimääräinen kokous tilinpäätös epäselvyyden vuoksi.
2001 Uudet tuulet puhaltavat osastossa. Valitaan uusi puheenjohtaja ja muutenkin toimintaan saadaan mukaan paljon uusia, aktiivisia toimijoita. Tämän seurauksena osallistujia riittää monenlaiseen toimintaan, mm. risteilylle, retkeilypäiville, pikkujouluihin jne ja osastoon perustetaan nuorisojaosto. Myös nuorten jäsenten kiinnostus Murikan kursseille lisääntyi. Jäsenmäärä kasvaa 287:ään, joten seuraavan vuoden piirikokoukseen saadaan kaksi edustajaa.
2002 Toiminta jatkuu entiseen tapaan. Puheenjohtaja suoritti Murikan työoikeuden kurssin kiitettävällä arvosanalla.
2004 Osaston jäsenmäärä ylittää ensimmäisen kerran 300 jäsenen rajan. Toiminta jatkuu aktiivisena ja Murikan tarjoamia kursseja käytetään tehokkaasti. Metalliliiton perinteisiltä retkeilypäiviltä tuodaan tuliaisena sisäsoutukilpailun 1. sija.
2005 Jäsenmäärä jatkaa tasaista nousuaan. Osaston perinteeksi muodostuneet pilkkikilpailut pidetään Pöyhölän jäällä.
2006 Toimikunnan kokoonpano on pysynyt pitkään lähes samana ja kokeneet tekijät jatkavat toimintaa entiseen tapaan. Myös kokouksissa kävijöitä riittää.
2007 Osaston toiminta on pysynyt useamman vuoden hyvin samankaltaisena, erityisesti taloustilanne on vakaalla pohjalla. Toimikunnan kokoonpanoon saadaan kuitenkin pitkästä aikaa muutoksia.
2008 Liittokokousvuosi. Vaaleissa oli ehdolla kaksi osaston ehdokasta, joista Petri Hokkanen tuli valituksi. Loppuvuotta varjosti yleinen talouden taantuma, joka näkyi heti osaston jäsenten työttömyyden lisääntymisenä. Osaston jäsenmäärä jatkoi silti kasvuaan, jäseniä ilmoitetaan olevan jo 362.
2009 Uusi puheenjohtaja ja sihteeri aloittavat työsarkansa ja käyvät kokoustekniikan kurssin Murikassa. Järjestetään reissut paintball-radalle Jyväskylään, retkeilypäiville Ähtäriin sekä laivaristeilylle. Osasto myös tukee rahallisesti nuorison kesäpäiville osallistuneita.
2010 Toimikunta vierailee Murikassa ja tutustuu sen toimintaan. Keuruun uusitun uimahallin kohonneet käyntimaksut aiheuttavat pohdintaa ja jäsenille maksetut uimahallikäynnit päätetäänkin rajoittaa kahteen kertaan kuukaudessa entisten viikoittaisten käyntien sijaan.
2011 Vuosi kuluu normaalin järjestötoiminnan merkeissä. Järjestetään koulutuspäivä, jonka aiheena on PARAKE-palkkajärjestelmä. Syksyllä toimikunnan koko päätetään supistaa neljään varsinaiseen ja neljään varajäseneen.
2012 Alkuvuoden toimintaa värittivät liittokokousvaalit, joihin osastolla oli asettaa kolme ehdokasta. Ehdokkaista kaksi ylsi liittokokoukseen, toinen suoraan ja toinen varasijalta. Äänestysprosentin mainitaan kuitenkin olleen varsin alhainen. Osaston jäsenmäärä näyttää vakiintuneen noin 350:een.
2013 Haastava vuosi osaston työpaikoilla, yt-neuvotteluja sekä lomautuksia mutta suurelta työpaikkakadolta kuitenkin vältytään. Murikan koulutuksissa käydään ahkerasti, mm. luottamusmieskurssille, työsuojelun peruskurssille ja työelämän kehittämiskurssille riittää osallistujia. Keväällä tehdään osaston toiminnallisen tilan kartoitus, jonka tulokset osoittavat että osaston toiminta keskittyy suurelta osin vapaa-ajalle.
Ammattiosaston 70-vuotisen taipaleen varrelle on mahtunut paljon muutoksia. Syvien lamavuosien synkkyydestä on aina kuitenkin selvitty seuraavan nousukauden kiihkeään rytmiin. Kuten järjestötoiminnassa yleensäkin, tärkeimmäksi tekijäksi osaston toiminnan ylläpitämisessä, kehittämisessä ja muuttuviin olosuhteisiin sopeutumisessa nousevat innokkaat ja aikaansaavat toimijat. Myös uusien, aktiivisten tekijöiden löytäminen on aina silloin tällöin ollut vaikeaa, kuten 50-vuotishistoriikin loppukaneeteissa todettiin. Silloisesta, osin huolestuttavastakin tilanteesta on onneksi toivuttu ja osaston jäsenmäärä sekä toimintatavat ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vakiintuneet. Tästä tilanteesta on helppo jatkaa tulevaisuuden haasteisiin, kohti kolmenumeroista vuosijuhlaa.
Tiedot historiikkiin osaston perustamisesta vuoteen 1983 kokosi Pekka Mäkinen, vuodesta 1984 vuoteen 1994 kokosi Raimo Paananen ja vuodesta 1995 vuoteen 2014 kokosi Kati Koto.
2014 Vuosi 2014 oli toiminnaltaan aika aneeminen johtuen enempi järjestäjien saamattomuudesta kuin ideoiden puutteesta. Jotain kuitenkin saatiin touhuttua. Talvella käytiin Tampereella katsomassa lätkämatsi Tappara vastaan Jyp, mukana reilut 20 jäsentä. Matkalla tuli puheeksi että pitäisi järjestää kesällä matka johonkin Rock-tapahtumaan. Talven pilkkikisoja ei pidetty kun ei kestävistä jäistä ollut tietoakaan. Kesäkuussa tarjottiin sitten matkaa South Park-festivaaliin Tampereelle, mikä ei herättänyt juuri minkäänlaista kiinnostusta joten peruttiin. Liiton retkeilypäivään syyskuun alkupuolella Summassaaressa osallistui vain muutama henkilö omilla kyydeillään, osasto maksoi omavastuut ja halvaksi tuli. Syyskuussa 10 osaston jäsentä oli kuuntelemassa rockia ravintola Bunkkerissa, jossa soittivat Räjäyttäjät ja Country-Haistelijat, osaston jäsenkortilla pääsi sisään. Perinteiseen jouluruokailuun Pappilan Pitoihin saatiin n.70 henkilöä mukaan.
Ehdokasasettelukokouksessa etsittiin uutta puheenjohtajaa, ei ollut halukkaita, niin jatketaan entisellä, toimikuntaan saatiin kuitenkin uusi henkilö.
Työpaikoilla luottamusmies valinnat meni rutiinilla.
Keväällä vietiin osaston arkistoa Keuruun Kirjaston alakertaan säilöön.
Toimikunnan kokouspaikat vaihtelivat kun Nordean kerhohuoneen käyttö hankaloitui.
Vuosi 2015 on osaston 70-vuotis juhlavuosi johon toimikunta aloitti varautumisen jo vuoden 2014 puolella.
2015 Vuosi 2015 oli osaston 70-vuotis juhlavuosi. Keuruun metallityöväen ammattiosasto 167 perustettiin 3.9.1945. Juhlia varten perustettiin toimikunta, johon kuului puheenjohtaja, taloudenjohtaja ja sihteeri. Toimikunta kokoontui useasti vuoden aikana. Pidettiin pilkkikilpailut Isossa hiekassa 17.3.2015. Osasto järjesti jäsenilleen pizzapäivän lauantaina 7.2.2015 paikalla oli eduskuntavaaliehdokas Arto Liikanen. Väkeä oli noin 20 henkeä. Osaston mikroautoilu-tapahtuma ja koulutus järjestettiin 6.6.2015 Kaanaassa. Pidettiin ammattiosaston 70-vuotis syntymäpäiväjuhlat lauantaina 29.8.2015 Lomahotellissa. Paikalla oli 33 henkeä. Syötiin ja juotiin. Osaston 70-vuotis historiikki julkaistiin. Ammattiosaston jäseniä osallistui mielen ilmaukseen hallituksen toimien vuoksi syksyllä. Pikkujoulut pidettiin Pappilan Tavernassa 5.12.2015. Ammattiosasto rupesi loppuvuodesta valmistautumaan tuleviin liittokokousvaaleihin. Markku Koto luopui puheenjohtajan tehtävistä. Anssi Nieminen aloitti puheenjohtajana.
2016 Vuosi 2016 oli tapahtumarikas vuosi. Toimikunta kokoontui useasti vuoden aikana. Ammattiosaston ja seuturyhmän yhteiset pilkkikilpailut pidettiin Keuruun Liikuntapuistossa 19.3.2016. Muuramen ao.334 voitti seuturyhmän kiertopalkinnon. Liittokokousvaaleissa oli ehdokkaana Marko Vuorinen (39 ääntä), Aku Kiviluoma (53 ääntä) ja Helena Kurvinen (53ääntä). Aku Kiviluoma valittiin varsinaiseksi kokousedustajaksi. Nyyssänniemen rantasaunalla pidettiin toimikunnan kokous 3.6.2016. Osaston pankkitilit vaihdettiin Nordea pankista Keuruun Osuuspankkiin. Päijänteellä risteiltiin 13.8.2016 Rhea-laivalla. Retkeilypäivä vietettiin Laukaan Peurungassa 3.9.2016. Vaasa-Keski-Suomen Aluekokous pidettiin 24.9.2016 Ähtärissä, jossa aluekokous lopetettiin. Paikallinen koulutus oli 8.10.2016 (3 h), jossa oli aiheena paikallinen sopiminen, kouluttajana sopimusasiantuntija Kari Lähteenmäki Metalliliitosta. Marraskuussa työpaikoilla oli kiky-neuvotteluja. Pikkujoulut pidettiin Hotelli Keurusselässä 17.12.2016. Työhuonekuntia aiotaan perustaa Reka Kaapeli Oy:n ja Multimek Oy:n .
2017 Vuosi 2017 oli tapahtumarikas vuosi. Teollisuusliitto syntyi kahden ylimääräisen liittokokouksen voimin. Helena Kurvinen osallistui 17-18.5.2017 Helsingissä ylimääräiseen liittokokoukseen. Hallitus kokoontui useasti vuoden aikana.
Aluefoorumiin Seinäjoella 11-12.3.2017 osallistui Anssi Nieminen ja Helena Kurvinen. Teollisuusliittojen liittofuusioinfoon 23.3.2017 Laajavuoressa osallistui Anssi Nieminen, Ville Rantanen ja Helena Kurvinen.
Seuturyhmä kokousti vuoden aikana Hallissa, Jämsässä ja Muuramessa. Kevään kuntavaaleissa ehdokkaina olleita ammattiosaston jäseniä tuettiin. Nyyssänniemen rantasaunalla pidettiin hallituksen kokous 9.6.2017. Elias Lönnrothilla risteiltiin 17.6.2017. Retkeilypäivään ei riittänyt lippuja. Festarimatka ei toteutunut liian vähäisen kiinnostuksen takia.
Seuturyhmän järjestämään koulutusristeilyyn 13-14.10.2017 osallistui Anssi Nieminen, Pasi Pänkäläinen, Marko Vuorinen ja Helena Kurvinen. Aluefoorumiin 23-24.9.2017 Jyväskylässä osallistui Helena Kurvinen.
Marras-joulukuussa työpaikoille valittiin uudet työsuojeluvaltuutetut. Pikkujoulua vietettiin Hotelli Keurusselässä 2.12.2017.
Helena Kurvinen osallistui SAK:n Edustajiston kokouksiin 31.5-1.6.2017 ja 23-24.11.2017.
2018
KEURUUN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 167 RY
PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT
| Vuosi | Puheenjohtaja | Sihteeri |
| 1945 | Tauno Liljeroos | Martti Uusimies |
| 1946 | Tauno Liljeroos | Erkki Rantanen |
| 1947 | Tauno Liljeroos | Erkki Rantanen |
| 1948 | Tauno Liljeroos | Erkki Rantanen |
| 1949 | Jalmari Rantanen | Erkki Rantanen |
| 1950 | Teofilus Viitanen | Erkki Rantanen |
| 1951 | Teofilus Viitanen | Aarre Roininen |
| 1952 | Erkki Rantanen | Aarre Roininen |
| 1953 | Erkki Rantanen | Aarre Roininen |
| 1954 | Erkki Rantanen | Vilho Käkelä |
| 1955 | Erkki Rantanen | Reino Isokivi |
| 1956 | Erkki Rantanen | Reino Isokivi |
| 1957 | Erkki Rantanen | Vilho Käkelä |
| 1958 | Erkki Rantanen | Vilho Käkelä |
| 1959 | Erkki Rantanen | Vilho Käkelä |
| 1960 | ? | ? |
| 1961 | ? | ? |
| 1962 | ? | ? |
| 1963 | ? | ? |
| 1964 | Olavi Koivunen | Seppo Kaunisto |
| 1965 | Olavi Koivunen | Seppo Kaunisto |
| 1966 | Olavi Koivunen | Seppo Kaunisto |
| 1967 | Olavi Koivunen | Seppo Kaunisto |
| 1968 | Olavi Koivunen | Seppo Kaunisto |
| 1969 | Olavi Koivunen | Mauri Pylkkänen |
| 1970 | Olavi Koivunen | Mauri Pylkkänen |
| 1971 | Olavi Koivunen | Mauri Pylkkänen |
| 1972 | Pertti Jartti | Reijo Pummila |
| 1973 | Mauri Pylkkänen | Reijo Pummila |
| 1974 | Mauri Pylkkänen | Reijo Pummila |
| 1975 | Heimo Arpiomäki | Reijo Pummila |
| 1976 | Mauri Pylkkänen | Reijo Pummila |
| 1977 | Pekka Mäkinen | Reijo Pummila |
| 1978 | Pekka Mäkinen | Reijo Pummila |
| 1979 | Pekka Mäkinen | Reijo Pummila |
| 1980 | Pekka Mäkinen | Reijo Pummila |
| 1981 | Pekka Mäkinen | Raimo Osala |
| 1982 | Pekka Mäkinen | Pekka Tirkkonen |
| 1983 | Pekka Mäkinen | Pekka Tirkkonen |
| 1984 | Pekka Mäkinen | Pekka Tirkkonen |
| 1985 | Pekka Mäkinen | Pekka Tirkkonen |
| 1986 | Pekka Tirkkonen | Antti Nieminen |
| 1987 | Pekka Tirkkonen | Antti Nieminen |
| 1988 | Pekka Tirkkonen | Antti Nieminen |
| 1989 | Pekka Tirkkonen | Antti Nieminen |
| 1990 | Pekka Tirkkonen | Raimo Paananen |
| 1991 | Pekka Tirkkonen | Raimo Paananen |
| 1992 | Pekka Tirkkonen | Raimo Paananen |
| 1993 | Pekka Tirkkonen | Raimo Paananen |
| 1994 | Pekka Tirkkonen | Raimo Paananen |
| 1995 | Pekka Tirkkonen | Raimo Paananen |
| 1996 | Pekka Tirkkonen | Raimo Paananen |
| 1997 | Karri Etelä | Antti Nieminen |
| 1998 | Karri Etelä | Antti Nieminen |
| 1999 | Karri Etelä | Antti Nieminen |
| 2000 | Karri Etelä | Kari Hokkanen |
| 2001 | Kari Lähteenmäki | Antti Nieminen |
| 2002 | Kari Lähteenmäki | Antti Nieminen |
| 2003 | Kari Lähteenmäki | Antti Nieminen |
| 2004 | Kari Lähteenmäki | Toni Räsälä |
| 2005 | Kari Lähteenmäki | Toni Räsälä |
| 2006 | Kari Lähteenmäki | Toni Räsälä |
| 2007 | Kari Lähteenmäki | Toni Räsälä |
| 2008 | Petri Hokkanen | Toni Räsälä |
| 2009 | Markku Koto | Anssi Nieminen |
| 2010 | Markku Koto | Anssi Nieminen |
| 2011 | Markku Koto | Anssi Nieminen |
| 2012 | Markku Koto | Anssi Nieminen |
| 2013 | Markku Koto | Anssi Nieminen |
| 2014 | Markko Koto | Anssi Nieminen |
| 2015 | Markku Koto | Anssi Nieminen |
| 2016 | Anssi Nieminen | Helena Kurvinen |
| 2017 | Anssi Nieminen | Helena Kurvinen |
| 2018 | Anssi Nieminen | Helena Kurvinen |
| 2019 | Ville Rantanen | Helena Kurvinen |